seppo viljakainen Kaikki jalo on vaikeaa

Valeuutinen Turun Sanomissa

Pääkirjoitus : " Tuulivoima tuottaa tehokkaasti "

http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/3741877/Tuulivoima+tuottaa+...

Kirjoitus on yksiselitteisesti, ilman epäilyksen häivääkään tuulivoilobbari Suomen Tuulivoimayhdistyksen totaalista potaskaa.

Arvoisat ´klassiset´ toimittajat/toimitukset. Olette kovinkin ärhäkkäästi julkisuudessa toitottamassa " valemedioista" ja kuinka "laatujournalismiin" voi luottaa  ??

Ei voi- ikävä kyllä : TS:n pääkirjoitus on tästä oiva esimerkki.

 

Yritin kommentoida TS:ssa alla olevalla komentillani, omalla nimelläni, mutta oli liian ´kuumaa´ kamaa julkaistavaksi?

 

"Tuulivoima tuottaa sattumasähköä

Tässä muutaman viimeisimmän kuun tuulisähkötuotantomme:

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20171001&endDate=20171203&showChart=1&showTable=0

Tässä Loviisan ydinvoimalan tuotantokuvaajat :
 
https://www.fortum.com/fi/energiantuotanto/ydinvoima/loviisan_voimalaitos/tuotantotiedot/pages/default.aspx

Tuuli- sekä aurinkovoiman akilleen-kantapää on sen satunnaisuus : tämän ymmärtäminen vaatii sähköverkon toiminnan alkeiden hallitsemista.

Tuulivoimalla ei voi - ikävä kyllä- korvata mitään muuta sähköntuotantomuotoa..
."
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Turun Sanomat ei julkaise valeuutisia, koska se on sitoutunut Julkisen Sanan Neuvoston journalistisiin ohjeisiin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Voidaan laskea, että tuulivoiman rakentaminen tuotti meille satojen miljoonien eurojen sijoitukset ulkomailta."

Auts. Me kun maksamme tuon satojen miljoonien eurojen sijoitukset moninkertaisesti ulkomaille.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

...ja saamme sillä rahalla sattumoisin pyörivät väkkärät, ja vielä maksamme siitä sahköstä moninkertaisen hinnan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Viittaamassasi kirjoituksessa todetaan, että tuulivoimaa on rakennettu paljon. Ja kun kapasiteettia on paljon, ovat tuotantomäärät kasvaneet. Lisäksi sanotaan, että tariffituki on ollut veronmaksajien näkökulmasta turhankin antelias.

Mikä tässä nyt on 'totaalista potaskaa'?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Tämä lause :" Torstaina syntyi makoisa vertailukohta, kun myllyt pyörivät niin vinhasti, että tuottivat sähköä yhtä paljon kuin Olkiluodon kaksi ylivoimalaa."

Torstai 23 päivä oli todella huipputuulinen päivä => Fingridin mukaan keskimääräinen tuuliteho 1503 MW => päivän tuotto 24h X 1503MW =36.072 MWh.

Olkiluodossa laitosten tehot ovat 2 x 880 MW => päivätuotto normipäivänä 24h x 1760 MW = 42.240 MWh.

Olennaista ei tässä sumutuksessa ole, ettei yllä oleva lause pitänyt tarkalleen paikkaansa.

Olennaista on se, mitä jätettiin kertomatta : kuten jutussani olevasta tuulisähkötuotantograafista voi nähdä, hipoo tuulituotanto joinakin päivinä nollaa...

TS:n pääkirjoituksen logiikkaa hyväksi käyttäen voisi julistaa näin:

" Salama tuottaa yhtä paljon sähköä kuin Olkiluodon molemmat ydinvoimalat".

..ja se on ihan ´totta´; mutta totta vain sekunnin murto-osan ajalla...

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

En oikein jaksa ymmärtää mikä noiden tuurivoimaloiden tuotossa on niin vaikeata ymmärtää, yritetäänkö tässäkin tapauksessa väittää mustaa valkoiseksi... Nytkin se aurinkovoima tuottaa Suomessa niukasti eikä sen tuulivoimankaan tuoton satunnaisuuden ymmärtämiseksi tarvitse olla välttämättä kovin korkeasti koulutettu, riittää kun vilkaisee tuota käyrää:

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

Vielä kun tuohon yhtälöön summaa sen tosiasian, että sähkön kulutus on jokseenkin tasaista ja tod. näk. kasvu-uralla, niin asian pitäisi olla suorastaan pläkki.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #7

Lisätään vielä että tuurivoimaloiden tuotanto on yleensä nollaa silloin kun kulutus on suurinta ja sähkön hinta tapissa, tunti- ja päiväkohtaisesti tarkasteltuna.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

On hyvin mahdollista, että samana päivänä Olkiluodon jompaa kumpaa reaktoria on säädetty alaspäin esimerkiksi huollon takia. Joten näillä perusteluilla et voi vielä väittää uutista virheelliseksi. Mutta ei siitä sen enempää.

Mä luulen TS:n lukijoiden tietävän, että tuulettomissa olosuhteissa tuulivoimala ei tuota energiaa. Pitäisikö aina autouutisten yhteydessä korostaa että auto ei liiku jos tankki on tyhjä? Voisi mennä journalismi aika raskaaksi seurata. Onko sinulla sensijaan osoittaa jotain ongelmia, mitä Suomen nykyinen, verrattaen vaatimaton tuulivoimalantamme olisi sähköntuotannolle aiheuttanut?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #9

Vertaus toimisi paremmin jos ostaisit ylihintaan auton, josta et tiedä toimiiko se huomenna. Ja asiaa olisi mahdoton korjata koska se ei ole vika vaan ominaisuus.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #9

"Onko sinulla sensijaan osoittaa jotain ongelmia, mitä Suomen nykyinen, verrattaen vaatimaton tuulivoimalantamme olisi sähköntuotannolle aiheuttanut?"

Kalevi, sinä tiedät yhtä hyvin kuin minäkin, että tuo "vaatimaton (totta) tuulivoimalakantamme " aiheuttaa meille 3-4 miljardin menetyksen vuoteen 2030 mennessä.

Olen antanut itselleni selittää keskusteltuani TEM:in virkamiesten kanssa, että uutta tuulitukea pukkaa ja se on verhoiltu taas niin hienosti preemioineen ja " pohjahintoineen 30€/MWh" etteivät politiikkoraukat - taas kerran- ymmärrä kuinka monen miljardin munausta ollaan tekemässä.

Ihmettelen taas kerran , ettei näille täysin hukkaan heitetyille tuhansille miljoonille ole mitään muuta käyttöä kuten koulutusleikkausten perumisissa, sisäisessä turvallisuudessa, mamu-ongelmien hoidossa.... tai vaikkapa kalateiden rakentamisessa vesivoimaloiden ohi..paljon saataisiin todella hyvää aikaan...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #11

Jaa syötyötariffin suuruutta kritisoitkin. Mutta niinhän tekee myös tuo valemediaksi julistamasi aviisi.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #9

Kalevi:

"On hyvin mahdollista, että samana päivänä Olkiluodon jompaa kumpaa reaktoria on säädetty alaspäin esimerkiksi huollon takia. Joten näillä perusteluilla et voi vielä väittää uutista virheelliseksi."

Kysyin asiaa TVO:lta : "OL1 vuorokausituotanto oli 21 029,8 MWh
OL2 vuorokausituotanto oli 21 457,3 MWh"

.. eli yhteensä 42 487,10 MWh..

Voimme tietenkin aloittaa semioottisen kikkailun : tarkoittiko STY:n ilmaisu "Torstaina syntyi makoisa vertailukohta" koko torstai vuorokautta, yhtä tuntia , yhtä minuuttia vai yhtä sekuntia.

Joka tapauksessa pysyn väitteessäni, että tässä johdettiin lukijoita tietoisesti harhaan, jopa TS:n päätoimittaja nieli koukun ja kohonkin.

Halpamaista, taitaa olla sisäsiisti ilmaisu tällaisesta toiminnasta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #36
Knippe Jonisson

Näinhän se ennen oli,,,,tänäpvänä sitoutuminen tarkoittaa sitä että,,, noudatan kun,,,, se minulle sopii,,,

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Seppo Viljakainen kirjoittaa:
"Tuuli- sekä aurinkovoiman akilleen-kantapää on sen satunnaisuus : tämän ymmärtäminen vaatii sähköverkon toiminnan alkeiden hallitsemista.

Tuulivoimalla ei voi - ikävä kyllä- korvata mitään muuta sähköntuotantomuotoa..."

Ensimmäinen lause pitää paikkansa. Mutta toinen lause ei pidä paikkaansa.
Jokainen sähköverkon toimintaa ymmärtävä tietää että joka hetki tuotettu sähkö ja kulutettu sähköteho (kW) ovat yhtä suuria.
Olkoon tuulisähkö miten satunnaista tahansa, kaikki verkkoon työnnetty lisäsähkö pienentää säätövoimaloiden tehoa. Eli säästää fossiilisia polttoaineita. Eikö tämä ole luonnonlaki?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Leo, tarkoitan tarkkaan ottaen ilmaisullani " tuulivoimalla ei voi korvata mitään muuta sähköntuotantomuotoa..":

1. Jos rakennetaan uutta 100 MW esim. kaasuvoimaa , voidaan sulkea 100 MW hiili, ydin, turve, vesi..voimaa.

2. Jos rakennetaan 100 MW tuuli tai aurinkovoimaa , ei voida sulkea yhtään ´oikeaa´voimalaitosta.

3. Saksa on tästä järkyttävä esimerkki:

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

4. Saksan normitehon tarve on n. 80-90 GW.

5. Kuten kuvasta huomaat konventtionaalisten voimaloiden tehot ovat pysyneet viimeiset vuodet yhteensä n. 100 GW.

6. Saksa on sadoilla miljardeilla asentanut tuuli/aurinkovoimaa n. 100 GW. Kokonaisteho siis tuplat tarvittavasta n. 200 GW.

7. Saksa ei pysty sulkemaan 100GW:n vihertehon lisäyksestä huolimatta yhtään hiili,ydin..tai muuta voimalaa, ikävä kyllä.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

1. Jos rakennetaan kaasuvoimala, ei ole mitä syytä on sulkea muita fossiilisella polttoiaineella käyviä voimalaitoksia. Ne kaikkihan ovat säätövoimaloita, niiden tehoa voidaan jatkuvasti säätää tarpeen mukaan. Uutta kaasuvoimalaa ei rakenneta jos muiden säätöteholla pärjätään.

Sensijaan ydinvoimalat pyörivät täydellä teholla aina, samaa voi sanoa vesivoimastakin, ei kannata laskea vettä hukkaan.

2. Jos jostain kohdasta verkkoon tulee silloin tällöin aurinko- tai tuulivoimaa, voidaan välittömästi vähentää säätövoimaa.

7. Jos on ns. vihertehoa eli sattumanvararaista tuotantoa, eihän se tietenkään vähennä säätötehon tarvetta. Ydinvoimalat käyvät aina, ei niitä voi sulkea. Ns. viherteholla ei voi poistaa muita voimaloita, mutta niillä voidaan vähentää polttoaineen kulutusta.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

"Tuulivoimalla ei voi - ikävä kyllä- korvata mitään muuta sähköntuotantomuotoa..."

Siis nimenomaan sillä ei voi korvata mitään muuta sähköntuotantoa.
Ja vesivoimaa taidetaan käyttää nopeaan säätöön kun sattumavoimaa päästetään etuajo-oikeudella verkkoon. Eli ei säästä fossiilisia.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Totta , Saksassa tuulen/auringon rinnalla pyörii kaasuturbiinit : tähän rakoon muuten Fortum on iskemässä.

Suomessa säätövoimana on pääsääntöisesti vesivoima.

Ideaalimaailmassa tuulen yltyessä vesivoima antaa tilaa, luukut pienemmälle ja vettä säästyy.

Mitä luulette vesitilanteen olleen esimerkiksi tuona tuulisena torstaina, uskoisin altaiden olevan Suomessa täpösen täynnä, joten tuulen yltyessä on avattava ohijuoksutusluukkuja enemmän , jolloin ´vihreää vesienergiaa´ valutetaan hukkaan.

Jokunen vuosi sitten jouduttiin ohijuoksuttamaan kaksi kertaa enemmän vesitehoa ( altaat siis täydet) kuin tuulivoimalla Suomessa energiaa tuotettiin, hallelujah..

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Torstaina sähkön pörssihinta Suomessa oli noin 30 eur/MWh. Vesivoimalat ovat varmasti tuottaneet sähköä täydellä tehollaan. Ohijuoksutuksiin on tulvavuosina jouduttu turvautumaan aina, jo kauan ennen ensimmäistäkään tuulivoimalaa. Tuulivoiman vastustus alkaa saamaan vainoharhaisia piirteitä.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Nyt meni Sepon jutut jo mielikuvituksen puolelle.

Vesivoima ei ole säätövoimaa. Luuletko että vesivoimalaitoksen päivystäjä alkaa päästämään vettä hukkaan? Ohijuoksutusta on vain silloin kun vettä on liikaa, kaikki turbiinit pyörii täydellä teholla.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Vesivoimaa ei käytetä säätövoimana, siinähän ei olisi mitään järkeä, päästää vettä hukkaan. Vesivoimahan on kaikkein halvinta.

Sattumavoima säästää säätövoiman tarvetta, eli vähentää polttoaineen kulutusta.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Nyt sun kannattais tarkistaa käsityksesi vaikkapa netistä. Nimenomaan vesivoimaa on kaikkein nopein säätää sattumavoiman heilahduksia tasaamaan ja niin myös tehdään. Jopa tuulivoimayhdistys sen "tunnustaa", toi on kopsattu tuulivoimayhdistyksen sivulta.
"Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten lyhytaikaiseen säätöön, jonka järjestelmävastaavat hankkivat Pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta. Tätä 10 - 15 minuutissa käyttöönotettavaa säätöä kaikki tuottajat voivat tarjota säätösähkömarkkinoille joka tunti mahdollisuuksiensa mukaan, joko alas- tai ylössäätöä tai kumpaakin. Suurin osa säädöstä toteutetaan vesivoimaloissa, joissa se on edullisinta tehdä,"

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #22

Joo, vesivoimaa käytetään säätöön. Periaate on, että tuulivoiman tuottaessa hyvin vesivoima voi vähentää tuotantoaan, jolloin vettä saadaan varastoitua tyynempien ajanjaksojen varalle. Tuotantotavat siis täydentävät toisiaan. Tuulivoiman parjatun syöttötariffin yksi vaikutus itseasiassa on, että vesivoimalan taloudellinen kannattavuus paranee. Mutta väite, että tuulivoima olisi pienentänyt vesivoimaloiden tuottoa, on tuulesta temmattu.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #23

Jaa että vesivoiman kannattavuus paranee kun lyödään luukut kiinni. Varsinkin nyt kun vettä riittää niin tuulivoima veden korvaavana on täysin järjetöntä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #24

Vesivoimaa on tarjolla vain rajoitetusti, niin paljon kuin juoksutusaltaissa on vettä ja on järkevä säästää sen käyttöä tuulisena tai aurinkoisena aikana ja käyttää säästynyt kapasiteetti tyynellä tai pilvisellä säällä.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #26

https://yle.fi/uutiset/3-8000929

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tulva...

https://yle.fi/uutiset/3-6249813

https://www.pohjolanvoima.fi/uutishuone/blogit/kir...

"Ohijuoksutuksissa hukattiin myös ennätysmäärä, lähes 0,5 TWh uusiutuvaa kotimaista energiaa, koska isoja virtaamia tasaavia vesivarastoja ei Ii- eikä Kemijoessa ole."

"Ohijuoksutuksissa hukattiin ennätysmäärä vesienergiaa

Ennätystuotannosta huolimatta kaikkea veden energiaa ei saatu hyötykäyttöön. Uusiutuvaa kotimaista energiaa hukattiin vuoden aikana Pohjolan Voiman vesivoimalaitosten ohijuoksutuksissa ennätysmäärä, viidesosa tuotannosta eli lähes 0,5 TWh (500 GWh). Siitä valtaosa Iijoella - yli 340 GWh. Iijoella ohijuoksutetulla energialla olisi voitu kattaa kahden keskikokoisen kaupungin yksityinen sähkönkulutus. "

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #24

Väännetään nyt vielä rautalangasta.

Vesivoimala voi tuottaa vuodessa tietyn määrän energiaa X. Paras taloudellinen tulos saadaan optoimoimalla ajankohdat, jolloin tuo energia myydään. Vesivoimala, kuten muutkin sähkövoimalat, myyvät päivätuotannon edeltävänä päivänä sähköpörssiin klo 14 mennessä. Jos ennusteet lupaavat hyvää tuulivoiman tuotantoa, alentaa tuulivoima pörssisähkön hintaa, tällöin vesivoimalan mahdollisesti kannattaa laittaa 'luukut kiinni' ja myydä energia vasta seuraavana päivänä, kun tuuli on vähentynyt ja hinta on korkeampi.

Jos tuulivoimala (tai mikä muu hyvänsä sähkövoimala) ei pysty syöttämään verkkoon edellisenä päivänä myymäänsä sähköenergiaa (esim. väärinarvioinnin takia), joutuu se ostamaan puuttuvan energian ylössäätömarkkinoilta. Näillä markkinoilla sähkön hinta on pörssisähköä korkeampi ja siinäkin on vesivoimalan paikka rahastaa.

Jos on tulvatilanteen takia juoksutuksia, kannattaa vesivoiman tietenkin samalla tuottaa sähköä nimellistehollaan. Tällaisessa tilanteessa vesisähkö 'korvaa' yhteistuotantovoimaloiden sähköä ja sähkön tuontia.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #27

"Jos on tulvatilanteen takia juoksutuksia, kannattaa vesivoiman tietenkin samalla tuottaa sähköä nimellistehollaan. Tällaisessa tilanteessa vesisähkö 'korvaa' yhteistuotantovoimaloiden sähköä ja sähkön tuontia."

Tuulivoimahan on siitä vaikeampi kuin vesivoima että tuulta ei voi varastoida, kuten vettä, joten tuulivoimaa kannattaa pyörittää aina kun tuulee, vettä voidaan säästää kuivia kausia varten.

Tuulivoimassa ei pitäisi olla ongelmia niin pitkään kun tuulettomia aikoja voidaan kompensoida tuulisena aikana säästetyillä vesivaroilla.

Ongelmana on tietenkin vesivoimassa se että vettä ei voida varastoida määrättömästi ja kuivana aikana ei voida vesivarastoja laskea tyhjiin, kun tuhansien järvien rannoilla mökkiläisten rantahuviloista tulee silloin hyvin herkästi kuivan maan huviloita ja rantasauna ei ole enää rantasauna kun vesi pakenee kymmenien metrien päähän. Siinä on siis vesi ja tuulivoimatuotantoa rajoittavat tekijät.

Toki, hyvähän se olisi jos Lapin erämaihin voitaisiin laittaa vähän enemmän näitä säännöstelyaltaita, se tukisi myös vihreiden suosiman tuulivoiman rakentamista, mutta kun se ei käy vihreille muista syistä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #23

Ei siis mitään säätö- ongelmaa ole olemassakaan, niin kauan kuin tuulivoima ei ylitä vesivoiman säätökapasiteettia.

Siinä vaiheessa kun säätöä tarvitaan niin paljon että vesivoiman osalta joudutaan ohijuoksutuksiin silloin kun vesi on valmiiksi liian korkealla ja tuulta tarjolla.

Asia pitäisi hoitua kasvattamalla vesivarastojen kapasiteettia.

Niin pitkään kuin vesivoiman varastokapasiteettia riittää, ei ole mitään ongelmaa tuulivoiman kaiken kapasiteetin täydessä hyväksikäytössä, ilman että tyyninä aikoina tarvitsee panna hiilivoimaloita päälle,

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Katselin tuota tuulivoiman tuotantokäyrää ja aika epätasaiseltahan se näytti.

Mieleeni tuli kuitenkin idioottivarma ratkaisu ongelman ratkaisemiseksi vesivoimaloiden avulla.

Tuo tuotantokäyrä heittelee kovasti, mutta siitä saataisiin aivan tasainen seuraavalla konstilla.

Kun meillä on tiedossa tuulivoimalan kokonaisvuosituotto, niin siitä on helppo laskea kuinka paljon voimalan pitäisi jatkuvasti tuottaa tasaisella tuotannolla, jotta kokonaistuotanto saavutettaisiin.

Tehdään niin että kun meillä on toimivia vesivoimalaitoksia, niin johonkin niistä järjestetään sähköllä toimiva pumppu, jolla voidaan pumpata vettä turbiinien alapuolelta niiden yläpuolelle.

Aina kun tuulivoiman teho ylittää keskitehon, ylimääräinen energia käytetään veden pumppaamiseen alhaalta ylös ja aina kun keskiteho alittuu, lasketaan sen verran enemmän vettä vesiturbiinin läpi, että syntyvällä energialla voidaan korvata tuulivoiman hetkellinen vajaateho.

Yksinkertaista, eikö totta.

Tuulivoimaa on siis saatavissa tyynelläkin,
tosin vesivoimalla tuotettuna.
Tuotto on läpi vuoden tasaista.

On vielä parempikin vaihtoehto.

Kun tuulivoimaa tuotetaan enemmän kuin keskimääräinen tasainen tuotto edellyttää, vesivoimalaan johtavia patoluukkuja ruuvataan pienemmälle ja sitten kun ei tuule, vesivoimaa riittää korvaamaan tuulivoiman vajaatuotannon.

Aurinkovoiman suhteen voitaisiin menetellä aivan samoin. Seurauksena tasainen ympärivuotinen aurinkovoiman tuotanto. Kun aurinkopaneeli ei tuota sähköä sen sähkön tuotanto korvataan tuotantohuipun aikana säästyneellä vesivoimakapasiteetilla.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"On vielä parempikin vaihtoehto."

Ja on vieläkin parempi vaihtoehto, tässä skenariossa on se hyvä puoli, että kaikki olisivat tyytyväisiä, tai sitten ei...

Eli rakennetaan rinnalle tuurivoimasähköverkko, ja kaikki em. tuotantotavan kannattajat siirtyisivät tuon verkon asiakkaiksi, ja tietysti maksaisivat siirtohinnoissa sen verkon rakentamisen. Me muut, vanhanaikaisen ja likaisen sähkön käyttäjät pysyisimme vanhan verkon asiakkaina. Niin ja tietysti tuulitukien maksu siirtyisi sen uuden ja upean verkon asiakkaille.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Eli rakennetaan rinnalle tuurivoimasähköverkko, ja kaikki em. tuotantotavan kannattajat siirtyisivät tuon verkon asiakkaiksi, ja tietysti maksaisivat siirtohinnoissa sen verkon rakentamisen."

:)

Sehän tulisi tietysti kalliimmaksi myös vanhanaikaisen likaisen sähkön käyttäjille, kun heidän pitäisi maksaa kaikki sen vanhan verkon kulut.

Kannattaisi siis pitää puhtaan sähkön käyttäjät "hyyryläisinä", jakamassa sen vanhan verkon kustannuksia.

Kun minä katselen tuota sähkön tarjontaa mitä energiayhtiöni minulle tarjoaa, niin siitä kyllä puuttuu kokonaan sen likaisen sähkön vaihtoehto. Tarjolla on puulla tuotettua sähköä ja tuulella tuotettua sähköä, sekä pörssisähköä.

Minulla on pörssisähkö. Lieneekö se sitten sitä likaista sähköä?

Olen kyllä ajatellut muuttaa joko puusähköön, tai tuulisähköön, kiinteä sopimus pariksi vuodeksi eteenpäin, nimittäin kun pelkään että se pörssisähkö tulee ennenpitkää kalliimmaksi kuin ne kiinteät sopimukset.

Hinta ratkaisee, puusähköllä ja tuulisähköllä ei ole hintaeroa, niin että sama se.

Olen kyllä ajatellut että aurinkopaneelinkin voisi katolle laittaa, mutta vasta sitten kun voin korvata katemateriaalin sillä panelilla. Näyttävät nimittäin typeriltä katolla ne panelit, ainakin minun mielestä.

Parempi olisi laittaa niitä paneleita keskitetysti jonnekin näkymättömiin, eikä tuonne katolle, mutta jos ne ei siellä katolla mitenkään erotu, niin eipä sillä väliä, voi ne sinnekin toki laittaa.

Enpä usko että aurinkopanelien hinta on tulevaisuudessa paljon katemateriaalin hintaa korkeampi, niin että katot tehtäneen tästä silloin tästä panelimateriaalista ja sen myötä likaisen energian kulutus jää omakotitalouksien osalta ainakin puoleksi vuodeksi taitaa jäädä melko pieneksi ja ne tuottaa siihen yhteiseen verkkoon sen verran energiaa että muutamat likaiset voimalat voidaan ajaa alas. Toki tuulimyllyt voi siellä pyöriä tuulella ja tuottaa sitä dähköä yöllä ja jos yöllä ei tuule, niin tarvittava energia voidaan sitten tuottaa vaikka sillä vesivoimalla.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Rautalanka kertoi että tuulisähkö on markkinahäirikkö, sen lisäksi se ei ole puhdasta ja veronmaksajille erittäin kallista sattumalta välillä toimivaa energiaa. Mitä jos hulluusmyllyfanit tekis sellaiden sopparin että ostavat kaiken sattumaenergian maksaen myös tariffin normi sähkön hinnan päälle. Kuka ilmoittautuu ekana, Härkönen, Leskinen vai joku muu.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jälleen huti. Mä en ole missään sanonut kannattavani tuulivoiman syöttötariffia. (Jos minä saisin päättää, niin päästökauppa olisi riittävä, mutta samalla pitäisi mitätöidä löperösti jaetut ilmaiset päästöoikeudet ja mahdollisesti asettaa päästöillle minimihinta.)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Jos näillä hulluusmyllyillä saisi tehtyä energiaa, niin se olisi ehtymätön energiavara, sillä niin kauan kun on ihmisiä, niin hulluutta varmasti riittää.
:)

Mutta ei se tuulivoima nyt niin hullua ole. Yhdistettynä vesivoiman kanssa näillä konsteilla niillä saadaan ihan tasainen sähköntuotanto aikaan ympäri vuoden ja vuorokauden. Ei aurinkopanelissakaan tämän mukaan mitään muuta vikaa ole, mutta on kuulemma kalliimpaa, eli sen tuottaminen tulee kalliimmaksi Suomen oloissa kuin tuulella tuotetun sähkön.

Aurinkopanelit on kuitenkin mainio tapa kuluttajan tuottaa itse oma sähkönsä. Panelien hinta on tullut alas, niin että voidaan katsoa ettei tämä aurinko-piensähkö enää aiheuta tuottajalleen kustannuksia, voi tuottaa jopa vähän voittoa.

Valtakunnallisesti tällainen aurinko-piensähkön hajatuotanto on kuitenkin kannattavaa, joten sitä kannattaisi ehkä kannustaa, niin että yhä useampi ryhtyisi aurinko-piensähkön tuottajaksi.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Jollei tämä ole sarkasmia tai satiiria , niin nyt Arto menee lepikkoon että kolisee :

"Aurinkopanelit on kuitenkin mainio tapa kuluttajan tuottaa itse oma sähkönsä. Panelien hinta on tullut alas, niin että voidaan katsoa ettei tämä aurinko-piensähkö enää aiheuta tuottajalleen kustannuksia, voi tuottaa jopa vähän voittoa.

Valtakunnallisesti tällainen aurinko-piensähkön hajatuotanto on kuitenkin kannattavaa, joten sitä kannattaisi ehkä kannustaa, niin että yhä useampi ryhtyisi aurinko-piensähkön tuottajaksi."

Olen useasti julkisesti, kuten alla , pyytänyt paneelikoijareita numeroilla todistamaan väitteensä " n. 10 vuoden takaisinmaksuajasta" jne..

Koskaan en ole saanut vastausta vaikka muutamia olen - julkisen haaston lisäksi- lähestynyt s-postitse...

https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/40d487c4-f...

https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/dd17c47e-d...

Minulla ei ole mitään paneeleita vastaan ; asensin jo 80-luvulla sähköttömään mökkiini aurinkopaneeli+ akkusyteemin, pelitti loistavasti.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Jollei tämä ole sarkasmia tai satiiria , niin nyt Arto menee lepikkoon että kolisee."

No, ei se nyt niin paljon lepikkoon mennyt, ei vaikka tuo mihin linkkasit pitäisikin paikkansa, enkä lähdekään noita öaskelmiasi mitenkään kiistämään, kun en ole tehnyt omia laskelmia.

Varmaan olet siinä oikeassa että panelimyyjien laskelmat on optimistisia. Niin ne tuppaa aina olemaan, niinkuin dieselwolkkarin päästöarvot, tai nokian renkaiden pitoarvot. :)

Mutta minähän painotinkin puheenvuorossani piensähkötuotannon yhteiskunnallista merkitystä, eikä kirjoituksesi kumoa sitä.

Aurinkosähköpanelin hankinta on pieni uhraus piesähköntyottajalle, mutta sillä on suuri merkitys valtakunnan energian kokonaistyotannon kannalta.

Ei pidä aina kysyä mitä yhteiskunta voi sinun hyväksesi tehdä, pitää kysyä mitä voit tehdä yhteiskunnan hyväksi (John F Kennedy).

Minulla ei kuitenkaan itsellä ole aurinkopaneleita, eikä tule, ennenkuin ne voi paremmin integroida kattorakenteisiin.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Aurinkosähköpanelin hankinta on pieni uhraus piesähköntyottajalle, mutta sillä on suuri merkitys valtakunnan energian kokonaistyotannon kannalta."

Nyt taas kerran ´aivoihin sattuu´:

https://www.energy-charts.de/power.htm?source=all-...

Tässä suuren aurinkomaan Saksan viime viikon sähkön tuotanto.

Jos viet kursorin sinne vuoren huipulle olevalle keltuaiselle, näet kuinka "merkittävää valtakunnan energian kokonaistuotannon kannalta" on se, että Saksa on investoinut sadoilla miljardeilla 41GW aurinkopaneeleihin niin yksityisiin kuin kaupallisiinkin : Suomen koko sähkön-tehotarve on juuri nyt 11,5GW ; tuulivoimaa asennettuna n. 2GW.

Ei se voi olla niin , että energia-alan amatöörit katsovat etuoikeudekseen heitellä täysin järjettömiä juttuja mutu-tuntumalla, täytyy opiskella edes perusasiat ja olla nöyrä : nämä eivät ole mitään yksinkertaisia juttua.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kaikki mun paneelit lykkää alle 20volttia ulos, niitä on 5 kappaletta. 12v akkuja niillä säätimien kautta ladataan ja niiden apuna on vielä pikku huulluusmylly joka lykkää vaihtovirtaa omatekoiseen tasasuuntaajaan ja siitä säätimen kanssa akuille.
En keksi ihan heti mitään helppoa ja halpaa konstia muuttaa noitten tuotto 380 voltin vaihtovirraksi jota vois lykätä valtakunnan verkkoon. Viime aikoina valot on olleet täysin huulimyllyn varassa kun tota supaa ei ole paljon tarvinnu kattella. Taitaa olla niin että pari 12v hämäräkytkintä syö sen virran mitä aurinko on akkuihin lykännyt kun pihaa valaisevat ledit ei kauan valaise.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kiinasta katsottuna Eurooppa on pieni niemi laajan Aasian mantereen läntisessä kolkassa. Se on ollut kehityksen kehto joskus, mutta nyt se taantuu. Siellä on pieniä valtioita tai kyliksi niitä voinee sanoa, puolensataa. Ne riitelee ja sotii keskenään, ei ole yhteisiä standardeja.

Jos Euroopasta tulisi ehjä liittovaltio, se voisi painia Intian ja Yhdysvaltojen kanssa samassa sarjassa. Ja voisi käydä kauppaaa Kiinan kanssa.

Kiinan ja Euroopan välissä oleva sotainen diktatuuri Venäjä tulee pian häviämään. Siperiahan kuuluu Kiinalle geopoliittisesti.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kiinasta katsoen pieni maa nimeltä Suomi on aivan yhdentekevä kun päästöjä ihmetellään mutta en nyt hokaa miten se liittyy sun väitteeseen että vesivoimaa ei käytetä sattumasähkön säätöön.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Yllä oleva juttu tuli vahingossa väärään paikkaan, anteeksi.

Vanhana sähkömiehenä ajattelen tekniikan ja tehokkuuden kannalta:
Vesivoima on lähes ilmaista, sitä kannattaa tuottaa niin paljon kuin pystytään. Jos sitä käytetään säätöön, silloin ohijuoksutuksilla menee vettä hukkaan. Ja jos juoksutetaan turbiinin läpi liikaa, veden putouskorkeus laskee ja saatu sähkömäärä laskee.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Leo, jos Sinulle- alan ammattimiehelle- on hiukan epäselvää , miten tuulisähkö/säätösähkö verkossamme toimii, ymmärtänet minkälainen ´työmaa´on oikaista näitä Ville-Oraksen harhaan johtamia humanisti-viherikköjä, jotka aidosti uskovat tuulen yltyessä lempparin ( entisajan lapiolämmittäjä) hidastavan lapioimistahtiaan hiiltä heitellessään voimalan uuniin.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #44

En ymmärrä oikein sinuakaan.
Jos jollain hetkellä vesivoimaa syötetään verkkoon X teholla ja täsmälleen saman verran fossiilisilla polttoaineilla. Sitten ykskaks joku käynnistää tuulimyllyn, verkkoon pamahtaa 1 kW yli verkon tarpeen.

Jos minä olen sillä hetkellä vesivoimalan päivystäjä, minä en ainakaan koske turbiinin säätöihin.
Eiköhän kivihiilen lapioija saa jättää muutaman lapioheiton väliin?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #45

Luulen että raha ratkaisee. Hiili maksaa, samoin kuin se lapiomes.

Niinpä hiilen polton vähetäminen säästää suoraan kustannuksia ja säästää tuotantokapasiteettia tulevaisuuden varalle, kun taas vesivoiman pataukon pienentäminen ei pienennä kustannuksia, vaikkakin se säästää tuotantopotenttiaalia tulevaisuuden varalle.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #45

Luulen että hiilivoimalaa ei voi ajaa nopeasti alas vartiksi tai tunniksi eikä edes päiväksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #47

"Luulen että hiilivoimalaa ei voi ajaa nopeasti alas vartiksi tai tunniksi eikä edes päiväksi."

Voi olla, en tiedä. Tietääkö joku?

Jos näin on, niin vesivoima varmaan taipuu tällaisiin säätöhommiin.

Voi olla että hiilellä tehdään se perustuotanto ja tuuli- ja vesivoimalla tehdään sitten hienosäätö.

Vesi- ja tuulivoimaahan on toistaiseksi rajoitetusti tarjolla, hiilivoimaa kyllä riittää niin kauan kun hiiltä piisaa, mutta sekin kyllä joskus loppuu ja sitten pitäisi olla jo valmiina korvaavat systeemit.

Tuulivoimaa ja aurinkovoimaa tietenkin olisi myös rajoittamattomasti saatavilla, ongelma on siinä että sitä ei ole koko aikaa saatavilla, niin että tuotanto ei ole tasaista. Tuuli- tai aurinkosähköllä voitaisiin paitsi pumpata vettä voimalaitoksen padon yläpuolelle, myös tehdä vedestä vetyä ja happea, mikä on hyvä ja valmis polttoaine, mutta kustannukset eivät tällä hetkellä pärjää muulla tavalla tuotetulle energialle.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #48

Vanhoissa hiilivoimaloissa ei säädettävyyttä käytännössä ole, energia tuotetaan vettä keittämällä. Kaasuturbiini sensijaan säätyy hyvin.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #48

"Voi olla, en tiedä. Tietääkö joku?" Tietää...

Hiilivoimalassa on höyryturbiini , siis höyrystä tehon ottava generaattori : Arto ja Leo ; ymmärrättehän ,että vaikkapa 100MW:n hiilivoimalan alasajo ja ylösajo kestää ainakin vuorokauden jollei pidempään...

Jos lukisitte - ajatuksella- täältä lehden 1/2015 sivun 21 " Energiakäänne - Saksan likainen erehdys" ja erilkoisesti, mitä Saksan silloinen energiaministeri sanoi hiilivoimalan pysäyttämisestä.

https://katterno.fi/katterno/julkaisut/arkistoidut...

"Sitten ykskaks joku käynnistää tuulimyllyn, verkkoon pamahtaa 1 kW yli verkon tarpeen.

Jos minä olen sillä hetkellä vesivoimalan päivystäjä, minä en ainakaan koske turbiinin säätöihin.
Eiköhän kivihiilen lapioija saa jättää muutaman lapioheiton väliin?"

Lero hyvä, suo jo anteeksi etukäteen, mutta nyt on jo pakko sanoa, että mieti nyt ensin muutama hetki ennen kuin kirjoitat jotain : munaat meidän sähkömiesten maineen totaalisesti.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #48

En nyt tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa :

"Voi olla että hiilellä tehdään se perustuotanto ja tuuli- ja vesivoimalla tehdään sitten hienosäätö."

..että tuulivoimalla hienosäätöä??

Tässä hienosäätöön kelpaavaa?? tuulisähköä tältä vuodelta

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

: min. 6 MW , max 1600 MW eli Olkiluodon molemmat yksiköt ( 880 MW/kpl) hyppivät päälle ja pois satunnaiseen tahtiin : siitä vaan "hienosäätämään" ja onnea matkaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #51

Milläs se säätö tehdään? Kuormitus ei voi olla pysyvästi vakio, vaan piikkejä kuormituksessa on. Se piikkisähkö pitää tehdä jotenkin, jotenkin muuten kuin käynnistämällä uusi hiilivoimalaitos.

Voimalan tuotantoa pitää voida säätää kulutuksen mukaan. Kulutus ja tuotanto pitää olla yhtä suuria. Jos tuotentoa voidaan pitää vain yhdellä tasolla, se olisi sen kulutuspiikin huippu ja mihin joutuu se ylimääräinen energia silloin kun ei ole huippukulutus.

Tarkoitan sitä että jollain tavoin pitää voida tuotantoa säätää kulutuksen mukaan, muuten hukkaan menee liikaa energiaa.

Minä veikkaan, vaikka en tiedä, että hienosäätö tapahtuu valtakunnallisesti vesivoimalaitoksissa. Jos vesivoimalla voitaan hoitaa kulutushuiput, niin yhtä helposti ja samalla tavoin vesivoima pystyy tasoittamaan tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantohuiput ja tuotantokatkot.

Samoin esimerkiksi dieselkäyttöinen voimalaitos pystyy reagoimaan kulutuksen vaihteluihin. Kun kulutus kasvaa, kasvaa myös generaattorin moottorista ottama teho ja päinvastoin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #55

https://areena.yle.fi/1-2902260

Tässä Prisma-dokumentissa "Maailma jalkojemme alla" on noin 33 minuutin kohdasta eteenpäin hyvä esitys siitä miten vesivoimaa käytetään Englannissa tehohuippujen hoitamiseen.

Kun tarvitaan lisää energiaa, korkealta vuorelta olevasta vesisäiliöstä lasketaan vettä turbiineihin ja saadaan aikaan tarvittava lisäteho. Sitten kun verkossa on ylimääräistä tehoa, sitä käytetään veden pumppaamiseen takaisin vuoren vesisäiliöön.

Olin siis ajatuksineni oikeassa, vaikka en ollutkaan varma.
Toki tällaista tasausvoimalaa voitaisiin varsin helposti käyttää myös tuuli- ja aurinkovoiman tehohuippujen ja tuotannon taukokohtien tasaamiseen.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Herra , kuule rukoukseni, ethän johdata vielä kaima-seppoani tänne kaiken kukkuraksi taas kertomaan konduktöörin kaikella kompetenssilla, kuinka " tuulivoima laskee sähkön hintoja meille kuluttajille" , " on kunnille oiva verotulojen lähde"... ja kaiken huipuksi " tuulituki on kustannusneutraalituki..."

Toimituksen poiminnat