*

seppo viljakainen Kaikki jalo on vaikeaa

Hesari : Aurinko meidät pelastaa

Tämän päivän Hesarin pääkirjoitusaukemalla hehkutettin - täysin teknisistä tosiasioista piittaamatta- tulevaa "aurinkosähkövallankumousta".

Kirjoitin alla olevan Hesarin verkkolehden kommenttiosioon, tuskin julkaisevat:

 

Kyllä minä niin mieleni taas pahoitin. Eilen kirjoitin paikallisessa lehdessä tuulivoimasta ja lopetin kirjoitukseni näin :

"Nyt uskaltaudun antamaan neuvon pyytämättä : Kun seuraava viherkohellus iskee täydellä järjettömyydellä - se on jo tulossa tai oikeastaan jo päällä : aurinkosähkö- kannattaa hiukan ´ynseillä´ ja Simo Salmisen kuolematonta Allejujaa-kappaleen loppulausetta lainaten : " Taitais olla parempi vähä ajatella enste.""

Ja kun avaan aamulla Hesarin , anteeksi ilmaisuni, näen pääkirjoituspalstalla täysin päättömän jutun aurinkosähköstä??

Tuulivoimaa , joka tulee meille veronmaksajille maksamaan n. 4 miljardia hukkaan heitettyä verorahaa vuoteen 2030 mennessä, eivät enää edes vihertäjät kehtaa puolustaa, miksi .

1. Tuulisähköllä ei voi korvata mitään muuta sähköntuotantomuotoa; katsokaa mitä Saksassa on tapahtunut.
2. Tuulisähköllä ei ole CO2 päästöjä vähentävää vaikutusta, tiedän, tuntuu järjettömältä, mutta katsokaa, mitä Saksassa on tapahtunut.

Jos ko. pääkirjoituksen kirjoittaja olisi esimerkiksi lukenut Hesarin jutun 25.11.2016 (Jarno Hartikainen : Uusiutuvan energian....) , ja katsonut suurennuslasilla jutussa olevaa Työ- ja Elinkeinoministeriön ennustetta vuodelle 2030, hänelle olisi valjennut kirjoituksensa mielettömyys.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004880955.html

Nuo samat sähkötekniset tosiasiat, jotka yllä luettelin tuulisähkön osalta , pätevät pilkulleen myös aurinkosähköön.  Tämä ei ole poliittinen tai taloudelliseen kytkökseen pohjautuva mielipide, vaan sähkötekninen tosiasia . Pitääkö tämän aurinkosähkön kanssa pelleillä kymmenisen vuotta, kuten tuulisähkön kanssa pelleiltiin , ennen kuin tekniset tosiasiat saavuttavat toimittajatkin?

Jos kysyttävää, enemmän kuin mielelläni vastaan.

Yst. terv Seppo Viljakainen, FM
                  seppov@planet.fi

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"katsokaa mitä Saksassa on tapahtunut"

Saksassa päästöt eivät ole laskeneet, koska muutamassa vuodessa ydinsähkön osuus on pudonnut 30%:sta 15%:iin. Siellä uusiutuvat lähinnnä ovat korvanneet päästötöntä sähköä. Siksi johtopäätöksesi, että uusiutuvat eivät voisi vähentäisi päästöjä, ei toimi.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Kalevi : täältä näet Saksaan asennetun sähkötehon:

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

Muutos vuodesta 2002 vuoteen 2016.

1. Ydinvoima pienentynyt n. 12 GW.
2. Se on korvattu kaasuvoimaa lisäämällä n. + 8 GW
3....ja biomassaa lisäämällä n. +6 GW
4. Hiilivoimateho on pysynyt lähes ennallaan koko tuon ajan n. 50 GW

Muistammehan , että Saksan normi-sähköntarve on n. 80 GW , pahistehoa on n. 100 GW ja asennettua tuuli/aurinkotehoa n. 90 GW.

Onko tuo Saksan esimerkki Sinusta järkevää taloudellisesti tai ympäristön kannalta?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Mielestäni on hulluutta ajaa alas ydinvoimalat ennen niiden teknisen käyttöiän päättymistä. Mutta juuri tämän käynnissä olevan hulluuden takia Saksa ei kelpaa perusteluksi väitteelle, että tuuli- ja aurinkovoima eivät vähentäisi päästöjä.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #4

Kalevi : täällä toinen silmiä avaava Saksan diagrammi :

https://www.energy-charts.de/power.htm

Klikkaa "all sources" , tulee selkeämpi kuva.

Kuvasta saattaa saada sen väärän käsityksen, että tuulen yltyessä hiilivoimalat menevät kiinni : ei , muistelen nyt ulkomuistista ; hiilivoimalan alas/ylösajo on päivien projekti, joka tapahtuu polttoöljyn avulla ja sytyttelyn hinta on kuusinumeroinen luku ; muistaakseni Saksan energiaministerin lausuma .

Koko tuuli/aurinkosähkön ´tragiikka´ on sen sattumavaraisuudessa ja ettei vielä ole keksitty teknistaloudellista keinoa varastoida sitä.

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #4

Kalevi : Löysin sen kaipaamani jutun Saksan tilanteesta :

file:///C:/Users/Admin/Downloads/katterno-1.2015.F...

Sivu 21 . " Energiakäänne- Saksan likainen erehdys"

Tuo yllä oleva osoite ei nähtävästi avaudu kaikilla selaimilla.

http://www.katterno.fi/katterno/julkaisut/arkistoi...

Tuolta lehti 1/2015 , sivu 21.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #4

Kritisoit Seppo Viljakaista siitä, että hän sanoi, että tuulisähkö ei _voi_ korvata muuta sähköntuotantoa. Olen samaa mieltä, sillä tuulivoima kyllä voi korvata jotain. Näin siitä huolimatta, että tuulivoima on satunnaisesti puhaltelevista tuulista riippuvaa, eikä siten voi ehkä korvata muuta sähköä aina silloin, kun tarvetta ilmenee.

Kirjoitat itse kuitenkin "Saksa ei kelpaa perusteluksi väitteelle, että tuuli- ja aurinkovoima eivät vähentäisi päästöjä". Eikö tuossakin pitäisi kirjoittaa "voisi vähentää". Tuulivoima ei siis aina vähennä päästöjä, vaikka joissain olosuhteissa niin voikin tehdä.

Tuulovoima voi jopa lisätä päästöjä, vaikkapa niin, että sille maksetaan runsaasti tukia, tuulisähköä rakennetaan paljon ja tuotetaan runsaasti aina kun tuulee. Tämä alentaa sähkön hintaa markkinoilla. Ja seurauksena muunkin voiman hinta laskee, ja sitä kulutetaan vastaavasti enemmän, ja päästöt lisääntyvät. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat laskevat, jolloin esimerkiksi kehitysmaat voivat kuluttaa niitä entistä enemmän. Tuulivoima siis vain painoi hintoj aalas tässä esimerkissä.

Vastapainoksi vielä esimerkki tuulvoiman positiivisista mahdollisuuksista. Jos fossiilisten käyttöä jarrurtettaisiin globaalisti nykyistä oleellisesti tarmokkaammin, säännöin ja maksuin, niiden käyttö vähenisi. Tässä tilanteessa tuulivoima menisi kaupaksi ilman tukiaisiakin, ja sen satunnaisuuteenkin sopeuduttaisiin pakon edessä. Tuulivoima tavallaan korvaisi (muilla keinoin) vähennettyä fossiilisten käyttöä ja näin epäsuorasti myös vähentäisi päästöjä. Mutta pelkkä tuulivoiman lisärakentaminen ei siis takaa mitään päästövähennyksiä.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #13

"Tässä tilanteessa tuulivoima menisi kaupaksi ilman tukiaisiakin, ja sen satunnaisuuteenkin sopeuduttaisiin pakon edessä."

Tähän satunnaisuuteen sopeutumisesta : Käsittääkseni yksi syy siihen ,että lensin ulos puhdasoppisten "Uusi Energiapolitiikka"-sivustolta oli se, että kehtasin kysyä, miten teknisesti kysyntäjoustoilla käytännössä hoidetaan alla olevan tuulituotantomme tasaus :

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

Minä, 40-vuotta sähkön kanssa työtä tehneenä, en sitä tiedä, enkä tiedä ketään , joka sen tietäisi, mutta "kulutusjousto" on ihan kiva vihertävä sana....

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #19

Vähän vielä satunnaisuuteen sopeutumisesta.

Tuulivoiman tuotantomahdollisuudet vaihtelevat välillä 0%-100% ilman korrelaatiota kulutustarpeen kanssa. Energian tuotannossa halutaan tuottaa aina tietty välttämättömien tarpeiden vaatima määrä energiaa. Tuulivoima ei yksinkertaisesti käy tähän (perusvoima)tarpeeseen. Tuulivoima voi kyllä tuottaa osan tuosta energiasta, mutta noilta osin sille pitää olla 100% varavoimaa, jota käytetään silloin, kun tuulimyllyt eivät pyöri. Jos kaikelle tuulivoimakapasiteetille ei ole sellaista varavoimaa, jota voi ajaa ylös kun ei tuule, ja alas kun tuulee, tuulimyllyt pitää joskus pysäyttää tuulellakin, tai vaihtoehtoisesti käytettävissä on jonkinlaista sopeutuvaa kuormaa. Tätä kuormaa ei voi generoida tyhjästä, mutta sitä voi syntyä markinoilla, sillä tällainen tuotantopiikeistä saatava sähkö voi olla halpaa. Jotkut (harvat) teollisuuslaitokset voisivat toimia näin. Yksityisellä puolella omakotitalot voisivat lämmittää talon lämpövarastoa silloin, kun sähkö on halpaa.

Aika rajallista tuo sopeutuva (= komennosta päälle ja pois laitettava) kuorma olisi ainakin aluksi. Pääsääntö olisi kai se, että kutakin tuulimyllyä kohti on vastaava määrä säädettävää varavoimaa jossain.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Atomisähkö tuottaa hiilidioksidia kuten tuulisähkökin. Muutaman saksalaisen tutkimuksen mukaan maakaasukin hakkaa atomivoiman, jos tuotetaan yhtä aikaa lämpöä ja sähköä. Atomienergian vapauttaminen päästökaupasta on pelkkää piilotukea tuolle energiamuodolle. Tietenkin hiilipäästöillä laskien kerran rakennetut atomivoimalat kannattaa ajaa loppuun. Moraalisista syistä, kuten, että voimalaitoksilla tuotetaan atomiaseitten tarvitseman uraanin esiastetta, valmiidenkin voimaloiden vastustamista voi silti vaatia.

Suomessakin poltetaan ulkomailta tuotua kivihiiltä, vaikka kallioperässämme olisi hiiltä grafiittina. Kaipa se oman hiilen käyttäminen olisi moraalitonta, ja kun kaivoksia ylipäätään vastustetaan, niin helpompihan se on vastustaa lähellä olevia kaivoksia kuin vaikka Venäjällä ja Saksassa olevia.

Kyllähän se oli kepulainen Mauri Pekkarinen silloin vallan päällä, kun nämä hullun korkeat tuulituet myönnettiin, Pekkarisen tyttären perheen tueksi samalla.

Energiaahan kyllä on kaikkialla, todella monella tapaa hyödynnettävää. Jos halutaan. Aina ei ole haluttu. Suomessakin eräs lämpöpumppuperhe sai aikoinaan ilmaisen yösähkön, kun luopui pumppulämmityksestä. Metsäteollisuus puolestaan on varannut politiikassaan metsien bioraaka-aineen omaan käyttöönsä. On siis jarruttanut puuenergiaa. Syynä lähinnä se, että uskoivat tutkijaennustajia, jotka ennustivat energialle jatkuvaa rajua hinnannousua. Pelättiin kantohintojen nousua. On omakohtaista kokemusta.

Eräs skenaario on, että tuotetaan aurinkosähköä siellä missä todella paistaa ja tuodaan se tänne pimeään pohjolaan. Mitä paremmin sähköverkot saadaan koplatuksi yhteen, sitä paremmin tietenkin tuotannon tasaaminen tuulellakin onnistuu, mutta ongelmiahan siinä ilman varastointia on. Varastoinnissakin on useita keinoja kuten pumppuvoimalat, sähköakut ja lämpöakut ja kaasu.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Kirjoitat energiasta kuten esim. TWh, joka on (wattitunti* 10^12). Wattitunti (1 Wh) energiamäärä taas on elektronivoltteina 2,247*10^22 eV.
Fyysikkona varmaan ymmärrät näitä asioita. Olisin todella kiitollinen, jos tarkistaisit Puheenvuoroni:

http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

”Radiumin gammaspektri ja oktaavit”, 9.2.2017 14:48 Stefan H. Tallqvist Fysiikka

Ja kertoisit, että onko siinä energia (eV) arvot oikein annettu, mm auringon näkyvälle valolle?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Mielelläni auttaisin , jos kompetenssini sen vain sallisi.

En parhaalla tahdollanikaan voi kutsua itseäni "fyysikoksi" , suoritin fysiikan teoreettiset opinnot ( vaatimattomuuteni estää minua kertomasta , että tutkintotodistuksessani lukee "teoreettinen fysiikka 24 opintoviikkoa , Hyvät tiedot), mutta en ole sen jälkeen fysiikkaan syvällisemmin ´sotekutunut´muuta kuin pinnallisesti näissä kirjoituksissani.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

#6

”Photon energy” aurinkovalolle löytyy täältä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Visible_spectrum

Seppo, kai siitä voit lukea auringonvalolle arvot ja verrata minun arvoon? Saisin edes jonkun riippumattoman tutkijan lausuntoa asiasta.
=

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Ok, yritän , mutta vaatii hieman aikaa perehtyä. Nyt on aika hieman ´kortilla´, palaan asiaan, jos niin sanotusta ´pääsen jyvälle´.

Arto Jääskeläinen

Vihreiden energiaideat ovat tunnetusti valtion ja oman lompakkosi rasitteita.
Realismi ja taskulaskin unohtuneet täysin.
Näiden uutisten alkulähteen tietää heti.
Hesari nyt vaan on Vihreiden äänenkannattaja, valitettavasti.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Turhilta spekulaatiolta välttyy tutustumalla puolivuosittain julkistettavaan McKinseyn raporttiin Saksan energiamuutoksen tilanteesta suhteessa tavoitteisiin.
www.mckinsey.de/energiewendeindex

Arto Jääskeläinen

Tässä on myös hyvä hakusana Googleen, kun saksalaiset kiroilevat sähkön kalleutta ja laskujaan:

"Windstrom ist wirtschaftlicher Unsinn"

(=Tuulinergia on taloudellinen järjettömyys)

Kotitaloudet maksavat.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

McKinsey & Co tekee huolellista työtä, pari asiaa, CO2 -päästöt eivät ole vähentyneet suunnitelman mukaan ja sähkön kuluttajahinta on noussut yli odotusten.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei tällaiset seikat vaikuta saksalaisiin. Teollisuuden kilpailukyvystä on kuitenkin huolehdittu ja teollisuus on käynyt kauppaa tuulivoimaloilla. Joku Suomi on pönkittänyt Saksan tuulivoimateollisuutta syöttötariffitakuuhinnalla.

Arto Jääskeläinen

Saksan talous on niin paljon Suomea vankemmassa kunnossa, että saksalaiset pystyvät kantamaan rasitteitakin paremmin kuin suomalaiset.

Suomalaisilla ei oikein ole varaa maksaa kalliista sähköstä. Asumisen kustannukset ovat kalliit Suomessa, asuntojen lämmittämiseen käytetty energia on suuri yksittäinen kulu asumisessa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #16

Täsmälleen, huomionarvoinen seikka saksalaisessa energiapaletissa on kivi- ja ruskohiilen osuus, 50 %, on ja pysyy, vaikka muiden osuus muuttuu. Mitä tämä kertoo saksalaisesta viherpesusta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Viljakainen paljastaa tietämättömyytensä tekemällä virheelliset viittaukset Saksan tilanteeseen, jossa päällimmäinen driveri on ydinvoiman nopeutettu alasajo. Suomen haasteena taas on ylihintaisen ydinvoiman hidastettu ja viivästynyt käyttöönotto.

Mutta varsinaiseen kysymykseen. Aurinkovoima tulee olemaan maailman nopeimmin kasvava sähköenergian lähde, jossa tuotetun sähkön hinta halpenee joka ikinen vuosi. Näin tulee tapahtumaan myös Suomessa Viljakaisen höpötyksestä huolimatta.

Arto Jääskeläinen

Mikä hyvänsä energia kelpaa itselleni, kunhan se on taloudellisesti järkevää. Valtakunnan mittakaavassa vesivoima olisi hyvä, jos sitä olisi. Sen jälkeen ydinvoima on ainut vaihtoehto, ellei sitten polteta jotain polttoainetta, mieluummin kotimaista.
Tuuli- ja aurinkovoima ovat marginaalisia asioita.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Tuuli- ja aurinkovoima ovat marginaalisia asioita."

Totta, täältä löytyy Työ-ja Elinkeinoministeriön silmät avaava graafi v. 2030 tilanteesta Suomessa:

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Börje : Hengenheimolaisesi kaimani Leskinen - jos oikein muistan- murahti niin hienon kommentin esiteltyäni tuon Elinkeinoministeriön graafin hänelle, että minulta meni jauhot suuhun ja silmät naurun kyyneliin : ".. miehän en sinnuu usko enkä höpinöitäsi..."

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #20

Tuo TEM:n ennuste on hanurista. Kulmakerroin aurinkosähkön lisääntymiselle on ihan erilainen. Tuolta saat vähän lisää ymmärrystä jos haluat ymmärtää. https://en.wikipedia.org/wiki/Growth_of_photovoltaics

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #22

No nythän se selvis, miksei tuo Leskinen minnuu uskonukkaa...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pienkoskissamme ylimaan on paljon rakentamatonta vesivoimaa, riittää, kun puolet virtaamasta otetaan sähköntuotantoon,niin kalojenkulku jää vapaaksi, siirtoverkkojakaan ei tarvitsisi vahvistaa,nämä pienvoimalat jakokuntien omistukseen ja nykyinen tuulituki siirrettävä perustamiskustannuksiin, niin tukea ei enempää tarvita ja puhdasta uusiutuvaa energiaa riittää.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

=
Täältä löytyy hauska kuva:

http://www.pveducation.org/pvcdrom/calculation-of-...

Voidaan asetta ”Latitudi 60 North”, ja voimme käyrästä lukea tunnit jolloin aurinkopaneeli tuottaa sähköä eri vuoden päivinä,
yksikössä kW/neliömetri.

Vuoden aikana maksimi vaihtelee (Ilmeiseti kirkkaalla säällä ja paneelit suoraan aurinkoa kohti) n. 0.1 … 1 kW/m^2.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Tarkennuksena sen verran, että kyseessä ei ole paneelin tuottama sähköteho, vaan auringon säteilyteho neliömetriä kohden.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset